polygoni

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

polygoni (5)

  1. (geometria) monikulmio
  2. (sotatiede, arkkitehtuuri) bastionirintama; linnoituksen monikulmiomuoto

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpolyˌgoni/
  • tavutus: po‧ly‧go‧ni

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi polygoni polygonit
genetiivi polygonin polygonien
(polygonein)
partitiivi polygonia polygoneja
akkusatiivi polygoni;
polygonin
polygonit
sisäpaikallissijat
inessiivi polygonissa polygoneissa
elatiivi polygonista polygoneista
illatiivi polygoniin polygoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi polygonilla polygoneilla
ablatiivi polygonilta polygoneilta
allatiivi polygonille polygoneille
muut sijamuodot
essiivi polygonina polygoneina
translatiivi polygoniksi polygoneiksi
abessiivi polygonitta polygoneitta
instruktiivi polygonein
komitatiivi polygoneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo polygoni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

poly- + -goni

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yläkäsitteet[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]