polkenut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
polkenut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä polkea
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | polkenut | polkeneet |
| genetiivi | polkeneen | polkeneiden polkeneitten |
| partitiivi | polkenutta | polkeneita |
| akkusatiivi | polkenut; polkeneen | polkeneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | polkeneessa | polkeneissa |
| elatiivi | polkeneesta | polkeneista |
| illatiivi | polkeneeseen | polkeneisiin polkeneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | polkeneella | polkeneilla |
| ablatiivi | polkeneelta | polkeneilta |
| allatiivi | polkeneelle | polkeneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | polkeneena | polkeneina |
| translatiivi | polkeneeksi | polkeneiksi |
| abessiivi | polkeneetta | polkeneitta |
| instruktiivi | – | polkenein |
| komitatiivi | – | polkeneine |