poljeni
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
poljeni (6)
- polje
- Toisinaan luolain katot romahtelevat alas. Silloin syntyy kattilalaaksoja, joita nimitetään doliineiksi. Niiden läpi juoksee usein puro tullen toisesta seinästä sisälle, toisesta ulos. Doliinit ovat kuin keitaita kuivassa kalkkimaassa. Pitkiä doliineja nimitetään poljeneiksi.[1]
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poljeni | poljenit |
genetiivi | poljenin | poljenien poljeneiden poljeneitten |
partitiivi | poljenia | poljeneita poljeneja |
akkusatiivi | poljeni; poljenin |
poljenit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | poljenissa | poljeneissa |
elatiivi | poljenista | poljeneista |
illatiivi | poljeniin | poljeneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | poljenilla | poljeneilla |
ablatiivi | poljenilta | poljeneilta |
allatiivi | poljenille | poljeneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | poljenina | poljeneina |
translatiivi | poljeniksi | poljeneiksi |
abessiivi | poljenitta | poljeneitta |
instruktiivi | – | poljenein |
komitatiivi | – | poljeneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | poljeni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hänninen, Kaarlo & Kivirikko, K. E. Yleismaantiede. Kuopio. 1920: s. 59–60