pleku
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pleku (1)
- (slangia) plektra
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pleku | plekut |
| genetiivi | plekun | plekujen |
| partitiivi | plekua | plekuja |
| akkusatiivi | pleku; plekun |
plekut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | plekussa | plekuissa |
| elatiivi | plekusta | plekuista |
| illatiivi | plekuun | plekuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | plekulla | plekuilla |
| ablatiivi | plekulta | plekuilta |
| allatiivi | plekulle | plekuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | plekuna | plekuina |
| translatiivi | plekuksi | plekuiksi |
| abessiivi | plekutta | plekuitta |
| instruktiivi | – | plekuin |
| komitatiivi | – | plekuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pleku- | |
| vahva vartalo | pleku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |