pirskotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pirskotus (39)

  1. pirskottaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpirskot̪us/
  • tavutus: pirs‧ko‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pirskotus pirskotukset
genetiivi pirskotuksen pirskotusten
pirskotuksien
partitiivi pirskotusta pirskotuksia
akkusatiivi pirskotus;
pirskotuksen
pirskotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi pirskotuksessa pirskotuksissa
elatiivi pirskotuksesta pirskotuksista
illatiivi pirskotukseen pirskotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pirskotuksella pirskotuksilla
ablatiivi pirskotukselta pirskotuksilta
allatiivi pirskotukselle pirskotuksille
muut sijamuodot
essiivi pirskotuksena pirskotuksina
translatiivi pirskotukseksi pirskotuksiksi
abessiivi pirskotuksetta pirskotuksitta
instruktiivi pirskotuksin
komitatiivi pirskotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pirskotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pirskotus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä pirskottaa (pirskot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]