piipittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
piipittäminen (38)
- teonnimi verbistä piipittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piipittäminen | piipittämiset |
| genetiivi | piipittämisen | piipittämisten piipittämisien |
| partitiivi | piipittämistä | piipittämisiä |
| akkusatiivi | piipittäminen; piipittämisen |
piipittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piipittämisessä | piipittämisissä |
| elatiivi | piipittämisestä | piipittämisistä |
| illatiivi | piipittämiseen | piipittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piipittämisellä | piipittämisillä |
| ablatiivi | piipittämiseltä | piipittämisiltä |
| allatiivi | piipittämiselle | piipittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piipittämisenä (piipittämisnä) |
piipittämisinä |
| translatiivi | piipittämiseksi | piipittämisiksi |
| abessiivi | piipittämisettä | piipittämisittä |
| instruktiivi | – | piipittämisin |
| komitatiivi | – | piipittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piipittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piipittämis- | |