peruutus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

peruutus (39)

  1. peruuttaminen; sen toteutus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi peruutus peruutukset
genetiivi peruutuksen peruutusten
peruutuksien
partitiivi peruutusta peruutuksia
akkusatiivi peruutus; peruutuksen peruutukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi peruutuksessa peruutuksissa
elatiivi peruutuksesta peruutuksista
illatiivi peruutukseen peruutuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi peruutuksella peruutuksilla
ablatiivi peruutukselta peruutuksilta
allatiivi peruutukselle peruutuksille
Muut
essiivi peruutuksena peruutuksina
translatiivi peruutukseksi peruutuksiksi
abessiivi peruutuksetta peruutuksitta
instruktiivi peruutuksin
komitatiivi peruutuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbin peruuttaa vartalosta peruut- ja päätteestä -us

Käännökset[muokkaa]