perusteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
perusteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä perustella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | perusteleva | perustelevat |
| genetiivi | perustelevan | perustelevien (perustelevain) |
| partitiivi | perustelevaa | perustelevia |
| akkusatiivi | perusteleva; perustelevan | perustelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | perustelevassa | perustelevissa |
| elatiivi | perustelevasta | perustelevista |
| illatiivi | perustelevaan | perusteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | perustelevalla | perustelevilla |
| ablatiivi | perustelevalta | perustelevilta |
| allatiivi | perustelevalle | perusteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | perustelevana | perustelevina |
| translatiivi | perustelevaksi | perusteleviksi |
| abessiivi | perustelevatta | perustelevitta |
| instruktiivi | – | perustelevin |
| komitatiivi | – | perustelevine |