pelotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pelotus (39)

  1. pelottaminen; pelote

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpelot̪us/
  • tavutus: pe‧lo‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pelotus pelotukset
genetiivi pelotuksen pelotusten
pelotuksien
partitiivi pelotusta pelotuksia
akkusatiivi pelotus;
pelotuksen
pelotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi pelotuksessa pelotuksissa
elatiivi pelotuksesta pelotuksista
illatiivi pelotukseen pelotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelotuksella pelotuksilla
ablatiivi pelotukselta pelotuksilta
allatiivi pelotukselle pelotuksille
muut sijamuodot
essiivi pelotuksena pelotuksina
translatiivi pelotukseksi pelotuksiksi
abessiivi pelotuksetta pelotuksitta
instruktiivi pelotuksin
komitatiivi pelotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pelotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pelotus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä pelottaa (pelot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

pelotuskeino

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pelotus Kielitoimiston sanakirjassa