pelokkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pelokkuus (40)

  1. se, että on pelokas

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpelokːuːs/
  • tavutus: pe‧lok‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pelokkuus pelokkuudet
genetiivi pelokkuuden pelokkuuksien
partitiivi pelokkuutta pelokkuuksia
akkusatiivi pelokkuus;
pelokkuuden
pelokkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi pelokkuudessa pelokkuuksissa
elatiivi pelokkuudesta pelokkuuksista
illatiivi pelokkuuteen pelokkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelokkuudella pelokkuuksilla
ablatiivi pelokkuudelta pelokkuuksilta
allatiivi pelokkuudelle pelokkuuksille
muut sijamuodot
essiivi pelokkuutena pelokkuuksina
translatiivi pelokkuudeksi pelokkuuksiksi
abessiivi pelokkuudetta pelokkuuksitta
instruktiivi pelokkuuksin
komitatiivi pelokkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pelokkuude-
vahva vartalo pelokkuute-
konsonantti-
vartalo
pelokkuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan pelokas vartalosta pelokk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]