patentti

Suomi

Substantiivi

patentti

1. valtion viranomaisen tai kansainvälisen patenttiviraston keksijälle tai keksijän oikeudenhaltijalle myöntämä määräaikainen yksinoikeus hyödyntää teollisesti käyttökelpoista ja aiemmista ratkaisuista riittävästi poikkeavaa uutta keksintöä ammatillisesti tietyn valtion alueella. Patenttioikeus on vastine siitä, että hakija kuvaa keksinnön patenttihakemuksessa niin yksityiskohtaisesti, että alan ammattimies pystyy sitä käyttämään. Patentoitua keksintöä saa siis käyttää vapaasti yksityiseen tarkoitukseen, patenttiajan päätyttyä ja/tai patentin myöntäneen valtion ulkopuolella.

Käännökset

englanti: patent espanja: patente f. italia: ranska: brevet m.

ruotsi: saksa: tšekki: patent m. venäjä: патент

Liittyvät sanat

• patentoida