parantumattomuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

parantumattomuus (40)

  1. se, että on parantumaton

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi parantumattomuus parantumattomuudet
genetiivi parantumattomuuden parantumattomuuksien
partitiivi parantumattomuutta parantumattomuuksia
akkusatiivi parantumattomuus;
parantumattomuuden
parantumattomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi parantumattomuudessa parantumattomuuksissa
elatiivi parantumattomuudesta parantumattomuuksista
illatiivi parantumattomuuteen parantumattomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi parantumattomuudella parantumattomuuksilla
ablatiivi parantumattomuudelta parantumattomuuksilta
allatiivi parantumattomuudelle parantumattomuuksille
muut sijamuodot
essiivi parantumattomuutena parantumattomuuksina
translatiivi parantumattomuudeksi parantumattomuuksiksi
abessiivi parantumattomuudetta parantumattomuuksitta
instruktiivi parantumattomuuksin
komitatiivi parantumattomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo parantumattomuude-
vahva vartalo parantumattomuute-
konsonantti-
vartalo
parantumattomuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan parantumaton vartalosta parantumattom- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]