palje
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- yl. nahasta tai muusta taipuisasta materiaalista valmistettu laskosteinen liitososa, jota käytetään mm. lietsomiseen tarvittavien palkeiden rakenneosana
- Palje on hanurin ilmavirtausta hallitseva perusosa.
- Laskosovet tarvitsevat yhden tai useamman palkeen.
- Paljetta käytetään nivelbussin korien yhdistämiseen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑljeˣ/, monikko: [ˈpɑ̝lk̟e̞ːt̪]
- tavutus: pal‧je
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | palje | palkeet |
| genetiivi | palkeen | palkeiden palkeitten |
| partitiivi | paljetta | palkeita |
| akkusatiivi | palje; palkeen |
palkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | palkeessa | palkeissa |
| elatiivi | palkeesta | palkeista |
| illatiivi | palkeeseen | palkeisiin palkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | palkeella | palkeilla |
| ablatiivi | palkeelta | palkeilta |
| allatiivi | palkeelle | palkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | palkeena | palkeina |
| translatiivi | palkeeksi | palkeiksi |
| abessiivi | palkeetta | palkeitta |
| instruktiivi | – | palkein |
| komitatiivi | – | palkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | palkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paljet- | |
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
paljekamera, paljeovi, paljeseinä, palkeenkieli
Idiomit[muokkaa]
- täysin palkein
- täydellä teholla
- nauttia täysin palkein
- täydellä teholla
Aiheesta muualla[muokkaa]
- palje Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.