pöperö

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pöperö (2)[1]

  1. (puhekieltä, lapsekasta kieltä) ruokasekoitus, ruoka
    Tuosta pöperöstä tuli yllättävän syötävää.
  2. mustikasta ja talkkunasta valmistettava ruoka
  3. kokkareita sisältävä seos; loska
    Tiellä oli melkoinen pöperö aamulla.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpøperø/
  • tavutus: pö‧pe‧rö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pöperö pöperöt
genetiivi pöperön pöperöjen
pöperöiden
pöperöitten
partitiivi pöperöä pöperöitä
pöperöjä
akkusatiivi pöperö;
pöperön
pöperöt
sisäpaikallissijat
inessiivi pöperössä pöperöissä
elatiivi pöperöstä pöperöistä
illatiivi pöperöön pöperöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pöperöllä pöperöillä
ablatiivi pöperöltä pöperöiltä
allatiivi pöperölle pöperöille
muut sijamuodot
essiivi pöperönä pöperöinä
translatiivi pöperöksi pöperöiksi
abessiivi pöperöttä pöperöittä
instruktiivi pöperöin
komitatiivi pöperöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pöperö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2