osaamattomuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
osaamattomuus (40)
- se, että on osaamaton
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osaamattomuus | osaamattomuudet |
| genetiivi | osaamattomuuden | osaamattomuuksien |
| partitiivi | osaamattomuutta | osaamattomuuksia |
| akkusatiivi | osaamattomuus; osaamattomuuden |
osaamattomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osaamattomuudessa | osaamattomuuksissa |
| elatiivi | osaamattomuudesta | osaamattomuuksista |
| illatiivi | osaamattomuuteen | osaamattomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osaamattomuudella | osaamattomuuksilla |
| ablatiivi | osaamattomuudelta | osaamattomuuksilta |
| allatiivi | osaamattomuudelle | osaamattomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osaamattomuutena | osaamattomuuksina |
| translatiivi | osaamattomuudeksi | osaamattomuuksiksi |
| abessiivi | osaamattomuudetta | osaamattomuuksitta |
| instruktiivi | – | osaamattomuuksin |
| komitatiivi | – | osaamattomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | osaamattomuude- | |
| vahva vartalo | osaamattomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
osaamattomuut- | |