orientointi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

orientointi (5-J)

  1. orientoiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈoriˌent̪oi̯nt̪i/
  • tavutus: o‧ri‧en‧toin‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi orientointi orientoinnit
genetiivi orientoinnin orientointien
(orientointein)
partitiivi orientointia orientointeja
akkusatiivi orientointi;
orientoinnin
orientoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi orientoinnissa orientoinneissa
elatiivi orientoinnista orientoinneista
illatiivi orientointiin orientointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi orientoinnilla orientoinneilla
ablatiivi orientoinnilta orientoinneilta
allatiivi orientoinnille orientoinneille
muut sijamuodot
essiivi orientointina orientointeina
translatiivi orientoinniksi orientoinneiksi
abessiivi orientoinnitta orientoinneitta
instruktiivi orientoinnein
komitatiivi orientointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo orientoinni-
vahva vartalo orientointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]