opus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

opus (39)

  1. (arkikieltä) kirja
    Olipas tylsä ja pitkäveteinen opus.
  2. (musiikki) klassisessa musiikissa tietyn säveltäjän teokselle annettu järjestysnumero säveltämis- tai ensiesitysajan perusteella

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈo̞pus]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi opus opukset
genetiivi opuksen opusten
opuksien
partitiivi opusta opuksia
akkusatiivi opus; opuksen opukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi opuksessa opuksissa
elatiivi opuksesta opuksista
illatiivi opukseen opuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi opuksella opuksilla
ablatiivi opukselta opuksilta
allatiivi opukselle opuksille
Muut
essiivi opuksena opuksina
translatiivi opukseksi opuksiksi
abessiivi opuksetta opuksitta
instruktiivi opuksin
komitatiivi opuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
  • (musiikki, lyhenne) op.

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi opus opera
akkusatiivi opus opera
genetiivi operis operum
datiivi operī operibus
ablatiivi opere operibus

opus n. (3)

  1. työ, toimi, työskentely
  2. teos, laitos (valmistyö)
  3. teko

Liittyvät sanat[muokkaa]

  • opus est (+ inf.) on [tehtävä jtk]

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

opus m.

  1. levy, albumi (musiikki)
    Onzième opus de Nicola Sirkis et sa bande – Sirkisin ja yhtyeensä 11. levy

Romania[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

opus m./n., opusă f., monikko: opuşi m., opuse f./n. (määräiset muodot: opusul m./n., opusa f., opuşii m., opusele f./n.)

  1. vastakkainen, vasta-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unui opus
määräinen opusului
monikko unor opusuri
määräinen opusurilor

opus n. (määräinen: opusulmonikko: opusuri, määräinen: opusurile)

  1. (musiikki) opus