opportunismi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

opportunismi (5)[1]

  1. (politiikka) vallitsevien olojen (moraaliton) hyödyksi käyttäminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi opportunismi opportunismit
genetiivi opportunismin opportunismien
(opportunismein)
partitiivi opportunismia opportunismeja
akkusatiivi opportunismi;
opportunismin
opportunismit
sisäpaikallissijat
inessiivi opportunismissa opportunismeissa
elatiivi opportunismista opportunismeista
illatiivi opportunismiin opportunismeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi opportunismilla opportunismeilla
ablatiivi opportunismilta opportunismeilta
allatiivi opportunismille opportunismeille
muut sijamuodot
essiivi opportunismina opportunismeina
translatiivi opportunismiksi opportunismeiksi
abessiivi opportunismitta opportunismeitta
instruktiivi opportunismein
komitatiivi opportunismeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo opportunismi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5