opetteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
opetteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä opetella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | opetteleva | opettelevat |
| genetiivi | opettelevan | opettelevien (opettelevain) |
| partitiivi | opettelevaa | opettelevia |
| akkusatiivi | opetteleva; opettelevan | opettelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | opettelevassa | opettelevissa |
| elatiivi | opettelevasta | opettelevista |
| illatiivi | opettelevaan | opetteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | opettelevalla | opettelevilla |
| ablatiivi | opettelevalta | opettelevilta |
| allatiivi | opettelevalle | opetteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | opettelevana | opettelevina |
| translatiivi | opettelevaksi | opetteleviksi |
| abessiivi | opettelevatta | opettelevitta |
| instruktiivi | – | opettelevin |
| komitatiivi | – | opettelevine |