opastus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

opastus (39)

  1. opastaminen; sen toteutus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈopɑst̪us/
  • tavutus: o‧pas‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi opastus opastukset
genetiivi opastuksen opastusten
opastuksien
partitiivi opastusta opastuksia
akkusatiivi opastus;
opastuksen
opastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi opastuksessa opastuksissa
elatiivi opastuksesta opastuksista
illatiivi opastukseen opastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi opastuksella opastuksilla
ablatiivi opastukselta opastuksilta
allatiivi opastukselle opastuksille
muut sijamuodot
essiivi opastuksena opastuksina
translatiivi opastukseksi opastuksiksi
abessiivi opastuksetta opastuksitta
instruktiivi opastuksin
komitatiivi opastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo opastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
opastus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä opastaa (opast- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

opastusmerkki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • opastus Kielitoimiston sanakirjassa