oikeustoimikelpoisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oikeustoimikelpoisuus (40)

  1. se, että on oikeustoimikelpoinen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oikeustoimikelpoisuus oikeustoimikelpoisuudet
genetiivi oikeustoimikelpoisuuden oikeustoimikelpoisuuksien
partitiivi oikeustoimikelpoisuutta oikeustoimikelpoisuuksia
akkusatiivi oikeustoimikelpoisuus;
oikeustoimikelpoisuuden
oikeustoimikelpoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi oikeustoimikelpoisuudessa oikeustoimikelpoisuuksissa
elatiivi oikeustoimikelpoisuudesta oikeustoimikelpoisuuksista
illatiivi oikeustoimikelpoisuuteen oikeustoimikelpoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi oikeustoimikelpoisuudella oikeustoimikelpoisuuksilla
ablatiivi oikeustoimikelpoisuudelta oikeustoimikelpoisuuksilta
allatiivi oikeustoimikelpoisuudelle oikeustoimikelpoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi oikeustoimikelpoisuutena oikeustoimikelpoisuuksina
translatiivi oikeustoimikelpoisuudeksi oikeustoimikelpoisuuksiksi
abessiivi oikeustoimikelpoisuudetta oikeustoimikelpoisuuksitta
instruktiivi oikeustoimikelpoisuuksin
komitatiivi oikeustoimikelpoisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo oikeustoimikelpoisuude-
vahva vartalo oikeustoimikelpoisuute-
konsonantti-
vartalo
oikeustoimikelpoisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan oikeustoimikelpoinen vartalosta oikeustoimikelpois- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]