ohjeistaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ohjeistaminen (38)
- teonnimi verbistä ohjeistaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ohjeistaminen | ohjeistamiset |
| genetiivi | ohjeistamisen | ohjeistamisten ohjeistamisien |
| partitiivi | ohjeistamista | ohjeistamisia |
| akkusatiivi | ohjeistaminen; ohjeistamisen |
ohjeistamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ohjeistamisessa | ohjeistamisissa |
| elatiivi | ohjeistamisesta | ohjeistamisista |
| illatiivi | ohjeistamiseen | ohjeistamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ohjeistamisella | ohjeistamisilla |
| ablatiivi | ohjeistamiselta | ohjeistamisilta |
| allatiivi | ohjeistamiselle | ohjeistamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ohjeistamisena (ohjeistamisna) |
ohjeistamisina |
| translatiivi | ohjeistamiseksi | ohjeistamisiksi |
| abessiivi | ohjeistamisetta | ohjeistamisitta |
| instruktiivi | – | ohjeistamisin |
| komitatiivi | – | ohjeistamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ohjeistamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ohjeistamis- | |