ohjaaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- henkilö joka ohjaa kulkuvälinettä
- (näyttämötaide, elokuva) henkilö, joka vastaa tuotannossa teoksen taiteellisesta ilmaisusta; elokuvaohjaaja, teatteriohjaaja
- jotain toimintaa kuten leikkiä, opetusta tai liikuntaa valvova ja ohjaava henkilö
- koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
- joogaryhmällämme on uusi ohjaaja
- henkilö joka neuvoo ja suuntaa johonkin
- ammatinvalinnan ohjaaja
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈohjɑːjɑ/
- tavutus: oh‧jaa‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ohjaaja | ohjaajat |
| genetiivi | ohjaajan | ohjaajien (ohjaajain) |
| partitiivi | ohjaajaa | ohjaajia |
| akkusatiivi | ohjaaja; ohjaajan |
ohjaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ohjaajassa | ohjaajissa |
| elatiivi | ohjaajasta | ohjaajista |
| illatiivi | ohjaajaan | ohjaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ohjaajalla | ohjaajilla |
| ablatiivi | ohjaajalta | ohjaajilta |
| allatiivi | ohjaajalle | ohjaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ohjaajana | ohjaajina |
| translatiivi | ohjaajaksi | ohjaajiksi |
| abessiivi | ohjaajatta | ohjaajitta |
| instruktiivi | – | ohjaajin |
| komitatiivi | – | ohjaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ohjaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta ohjata (ohjaa- + -ja)
Käännökset[muokkaa]
2. elokuvan, näytelmän
|
3. toimintaa ohjaava henkilö
|
4. neuvoja ja suuntaaja
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ohjaaja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10