nysä
Katso myös: nysa |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nysä (10)
- lyhyt, tynkä esine tai kappale
- (vanhahtava) lyhytvartinen piippu
- Useinpa, koska taasen akka riehui ja mekasti, läksi ukko metsään, nysä hampaissa ja kirveskynä kainalossa, läksi etsiskelemään kalupuita, kenkätuohia ja pahkaleita. (A. Kivi)
- kojerasiaan kiinnitettävä putkiyhde johon asennusputki yhdistetään
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnysæ/
- tavutus: ny‧sä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nysä | nysät |
genetiivi | nysän | nysien (nysäin) |
partitiivi | nysää | nysiä |
akkusatiivi | nysä; nysän |
nysät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nysässä | nysissä |
elatiivi | nysästä | nysistä |
illatiivi | nysään | nysiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nysällä | nysillä |
ablatiivi | nysältä | nysiltä |
allatiivi | nysälle | nysille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nysänä | nysinä |
translatiivi | nysäksi | nysiksi |
abessiivi | nysättä | nysittä |
instruktiivi | – | nysin |
komitatiivi | – | nysine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nysä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nysä Kielitoimiston sanakirjassa