nuoruus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nuoruus (40)[1]

  1. se, että on nuori; aika jolloin ihminen on nuori

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi nuoruus nuoruudet
genetiivi nuoruuden nuoruuksien
partitiivi nuoruutta nuoruuksia
akkusatiivi nuoruus; nuoruuden nuoruudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi nuoruudessa nuoruuksissa
elatiivi nuoruudesta nuoruuksista
illatiivi nuoruuteen nuoruuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi nuoruudella nuoruuksilla
ablatiivi nuoruudelta nuoruuksilta
allatiivi nuoruudelle nuoruuksille
Muut
essiivi nuoruutena nuoruuksina
translatiivi nuoruudeksi nuoruuksiksi
abessiivi nuoruudetta nuoruuksitta
instruktiivi nuoruuksin
komitatiivi nuoruuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan nuori vartalosta nuor- ja takaliitteestä -uus

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40