nuijija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nuijija (12)
- (arkikieltä, leikkimielinen) puheenjohtaja; henkilö, joka kokouksessa julistaa päätökset tehdyiksi nuijan kopautuksella
- (arkikieltä, kuvaannollisesti) junttaaja; henkilö, joka pyrkii saamaan tarkoitusperänsä toteutettua yksinvaltaisesti, neuvottelematta
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuijija | nuijijat |
| genetiivi | nuijijan | nuijijoiden nuijijoitten (nuijijain) |
| partitiivi | nuijijaa | nuijijoita |
| akkusatiivi | nuijija; nuijijan |
nuijijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nuijijassa | nuijijoissa |
| elatiivi | nuijijasta | nuijijoista |
| illatiivi | nuijijaan | nuijijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nuijijalla | nuijijoilla |
| ablatiivi | nuijijalta | nuijijoilta |
| allatiivi | nuijijalle | nuijijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nuijijana | nuijijoina |
| translatiivi | nuijijaksi | nuijijoiksi |
| abessiivi | nuijijatta | nuijijoitta |
| instruktiivi | – | nuijijoin |
| komitatiivi | – | nuijijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nuijija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |