norjannettu
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
norjannettu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä norjantaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | norjannettu | norjannetut |
| genetiivi | norjannetun | norjannettujen |
| partitiivi | norjannettua | norjannettuja |
| akkusatiivi | norjannettu; norjannetun |
norjannetut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | norjannetussa | norjannetuissa |
| elatiivi | norjannetusta | norjannetuista |
| illatiivi | norjannettuun | norjannettuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | norjannetulla | norjannetuilla |
| ablatiivi | norjannetulta | norjannetuilta |
| allatiivi | norjannetulle | norjannetuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | norjannettuna | norjannettuina |
| translatiivi | norjannetuksi | norjannetuiksi |
| abessiivi | norjannetutta | norjannetuitta |
| instruktiivi | – | norjannetuin |
| komitatiivi | – | norjannettuine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |