nollakohta

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nollakohta (10-F)[1]

  1. leikkauspiste, jossa suora tai käyrä leikkaa akselin (nollakohtia voi olla useampia)
    y-akselin nollakohta, x-akselin nollakohta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi nollakohta nollakohdat
genetiivi nollakohdan nollakohtien
(nollakohtain)
partitiivi nollakohtaa nollakohtia
akkusatiivi nollakohta; nollakohdan nollakohdat
Sisäpaikallissijat
inessiivi nollakohdassa nollakohdissa
elatiivi nollakohdasta nollakohdista
illatiivi nollakohtaan nollakohtiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi nollakohdalla nollakohdilla
ablatiivi nollakohdalta nollakohdilta
allatiivi nollakohdalle nollakohdille
Muut
essiivi nollakohtana nollakohtina
translatiivi nollakohdaksi nollakohdiksi
abessiivi nollakohdatta nollakohditta
instruktiivi nollakohdin
komitatiivi nollakohtine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista nolla ja kohta

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-F