nisu

Suomi

Substantiivi

nisu (1)

1. (vanhentunut) vehnä
2. (kansankielinen) pulla, vehnänen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	nisu	nisut
genetiivi	nisun	nisujen (nisuin)
partitiivi	nisua	nisuja
akkusatiivi	nisu; nisun	nisut
Sisäpaikallissijat
inessiivi	nisussa	nisuissa
elatiivi	nisusta	nisuista
illatiivi	nisuun	nisuihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	nisulla	nisuilla
ablatiivi	nisulta	nisuilta
allatiivi	nisulle	nisuille
Muut
essiivi	nisuna	nisuina
translatiivi	nisuksi	nisuiksi
abessiivi	nisutta	nisuitta
instruktiivi	–	nisuin
komitatiivi	–	nisuine- + omistusliite

Lainaukset

1899. Järnefelt Rauanheimo, Akseli. Suomalaiset Amerikassa. Otava. Helsinki. 1899 (digitoitu versio, lataussivu): s. 13

Rukin hyrinä ja kangaspuiden hilske tekivät elämän kotoisaksi kaukaisellakin maalla. Jokainen tuli hyvin toimeen. Paitsi kotoisia viljalajeja ruista, ohraa ja kauraa, viljeltiin myös nisua ja maissia, jota viimeksimainittua kutsuttiin intiaaniohraksi.

Käännökset

vehnä

ks. vehnä

pulla

ks. pulla

Pohjoissaame

Substantiivi

nisu

1. nainen

Viro

Substantiivi

nisu (gen nisu, part nisu)

1. vehnä

   Nisu kasvas sel aastal hästi. – Vehnä kasvoi tänä vuonna hyvin.

   kott nisu – säkillinen vehnää

Taivutus

• ÕS 3 (pesa)

Liittyvät sanat

Kasvi

• suvinisu, talinisu, seemnenisu

Vilja

• nisujahu