nikotteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nikotteleminen (38)
- teonnimi verbistä nikotella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nikotteleminen | nikottelemiset |
| genetiivi | nikottelemisen | nikottelemisten nikottelemisien |
| partitiivi | nikottelemista | nikottelemisia |
| akkusatiivi | nikotteleminen; nikottelemisen |
nikottelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nikottelemisessa | nikottelemisissa |
| elatiivi | nikottelemisesta | nikottelemisista |
| illatiivi | nikottelemiseen | nikottelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nikottelemisella | nikottelemisilla |
| ablatiivi | nikottelemiselta | nikottelemisilta |
| allatiivi | nikottelemiselle | nikottelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nikottelemisena (nikottelemisna) |
nikottelemisina |
| translatiivi | nikottelemiseksi | nikottelemisiksi |
| abessiivi | nikottelemisetta | nikottelemisitta |
| instruktiivi | – | nikottelemisin |
| komitatiivi | – | nikottelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nikottelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nikottelemis- | |