neutraloiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
neutraloiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä neutraloida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | neutraloiva | neutraloivat |
| genetiivi | neutraloivan | neutraloivien (neutraloivain) |
| partitiivi | neutraloivaa | neutraloivia |
| akkusatiivi | neutraloiva; neutraloivan | neutraloivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | neutraloivassa | neutraloivissa |
| elatiivi | neutraloivasta | neutraloivista |
| illatiivi | neutraloivaan | neutraloiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | neutraloivalla | neutraloivilla |
| ablatiivi | neutraloivalta | neutraloivilta |
| allatiivi | neutraloivalle | neutraloiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | neutraloivana | neutraloivina |
| translatiivi | neutraloivaksi | neutraloiviksi |
| abessiivi | neutraloivatta | neutraloivitta |
| instruktiivi | – | neutraloivin |
| komitatiivi | – | neutraloivine |