napaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
napaisuus (40)
- se, omaako jokin negatiivisen vai positiivisen navan
- napojen määrä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnɑpɑi̯suːs/
- tavutus: na‧pai‧suus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | napaisuus | napaisuudet |
genetiivi | napaisuuden | napaisuuksien |
partitiivi | napaisuutta | napaisuuksia |
akkusatiivi | napaisuus; napaisuuden |
napaisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | napaisuudessa | napaisuuksissa |
elatiivi | napaisuudesta | napaisuuksista |
illatiivi | napaisuuteen | napaisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | napaisuudella | napaisuuksilla |
ablatiivi | napaisuudelta | napaisuuksilta |
allatiivi | napaisuudelle | napaisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | napaisuutena | napaisuuksina |
translatiivi | napaisuudeksi | napaisuuksiksi |
abessiivi | napaisuudetta | napaisuuksitta |
instruktiivi | – | napaisuuksin |
komitatiivi | – | napaisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | napaisuude- | |
vahva vartalo | napaisuute- | |
konsonantti- vartalo |
napaisuut- |
Etymologia[muokkaa]
sanan napaisuus vartalosta napais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. negatiivinen tai positiivinen napa ominaisuutena
|