Siirry sisältöön

myöntyvyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

myöntyvyys (40)

  1. se, että on myöntyvä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmyø̯nt̪yʋyːs/
  • tavutus: myön‧ty‧vyys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi myöntyvyys myöntyvyydet
genetiivi myöntyvyyden myöntyvyyksien
partitiivi myöntyvyyttä myöntyvyyksiä
akkusatiivi myöntyvyys;
myöntyvyyden
myöntyvyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi myöntyvyydessä myöntyvyyksissä
elatiivi myöntyvyydestä myöntyvyyksistä
illatiivi myöntyvyyteen myöntyvyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi myöntyvyydellä myöntyvyyksillä
ablatiivi myöntyvyydeltä myöntyvyyksiltä
allatiivi myöntyvyydelle myöntyvyyksille
muut sijamuodot
essiivi myöntyvyytenä myöntyvyyksinä
translatiivi myöntyvyydeksi myöntyvyyksiksi
abessiivi myöntyvyydettä myöntyvyyksittä
instruktiivi myöntyvyyksin
komitatiivi myöntyvyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo myöntyvyyde-
vahva vartalo myöntyvyyte-
konsonantti-
vartalo
myöntyvyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan myöntyvä vartalosta myöntyv- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hoitomyöntyvyys, myöntyvyyspolitiikka

Aiheesta muualla[muokkaa]