muuraava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
muuraava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä muurata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muuraava | muuraavat |
| genetiivi | muuraavan | muuraavien (muuraavain) |
| partitiivi | muuraavaa | muuraavia |
| akkusatiivi | muuraava; muuraavan | muuraavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muuraavassa | muuraavissa |
| elatiivi | muuraavasta | muuraavista |
| illatiivi | muuraavaan | muuraaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muuraavalla | muuraavilla |
| ablatiivi | muuraavalta | muuraavilta |
| allatiivi | muuraavalle | muuraaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muuraavana | muuraavina |
| translatiivi | muuraavaksi | muuraaviksi |
| abessiivi | muuraavatta | muuraavitta |
| instruktiivi | – | muuraavin |
| komitatiivi | – | muuraavine |