musliini
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
musliini (6)
- eräitä ohuita puuvillakankaita
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmusliːni/
- tavutus: mus‧lii‧ni
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | musliini | musliinit |
genetiivi | musliinin | musliinien musliineiden musliineitten |
partitiivi | musliinia | musliineita musliineja |
akkusatiivi | musliini; musliinin |
musliinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | musliinissa | musliineissa |
elatiivi | musliinista | musliineista |
illatiivi | musliiniin | musliineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | musliinilla | musliineilla |
ablatiivi | musliinilta | musliineilta |
allatiivi | musliinille | musliineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | musliinina | musliineina |
translatiivi | musliiniksi | musliineiksi |
abessiivi | musliinitta | musliineitta |
instruktiivi | – | musliinein |
komitatiivi | – | musliineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | musliini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
< ruotsi << turkki[1]
Käännökset[muokkaa]
1. kangas
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- musliini Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.