mumina

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mumina (12)[1]

  1. hiljainen ja epäselvä puheääni

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi mumina muminat
genetiivi muminan muminoiden
muminoitten
(muminain)
partitiivi muminaa muminoita
akkusatiivi mumina; muminan muminat
Sisäpaikallissijat
inessiivi muminassa muminoissa
elatiivi muminasta muminoista
illatiivi muminaan muminoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi muminalla muminoilla
ablatiivi muminalta muminoilta
allatiivi muminalle muminoille
Muut
essiivi muminana muminoina
translatiivi muminaksi muminoiksi
abessiivi muminatta muminoitta
instruktiivi muminoin
komitatiivi muminoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12