mulkaiseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mulkaiseminen (38)
- teonnimi verbistä mulkaista
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mulkaiseminen | mulkaisemiset |
| genetiivi | mulkaisemisen | mulkaisemisten mulkaisemisien |
| partitiivi | mulkaisemista | mulkaisemisia |
| akkusatiivi | mulkaiseminen; mulkaisemisen |
mulkaisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mulkaisemisessa | mulkaisemisissa |
| elatiivi | mulkaisemisesta | mulkaisemisista |
| illatiivi | mulkaisemiseen | mulkaisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mulkaisemisella | mulkaisemisilla |
| ablatiivi | mulkaisemiselta | mulkaisemisilta |
| allatiivi | mulkaisemiselle | mulkaisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mulkaisemisena (mulkaisemisna) |
mulkaisemisina |
| translatiivi | mulkaisemiseksi | mulkaisemisiksi |
| abessiivi | mulkaisemisetta | mulkaisemisitta |
| instruktiivi | – | mulkaisemisin |
| komitatiivi | – | mulkaisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mulkaisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mulkaisemis- | |