mukavuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mukavuus (40)

  1. se, että on mukava; mukavan asian ominaisuus; se, miten mukava jokin on
  2. mukavuutta [1] lisäävät asiat
    Vuokrataan huvila kaikilla mukavuuksilla.
    Mökiltä puuttuu kaikki nykyajan mukavuudet.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmukɑʋuːs/
  • tavutus: mu‧ka‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mukavuus mukavuudet
genetiivi mukavuuden mukavuuksien
partitiivi mukavuutta mukavuuksia
akkusatiivi mukavuus;
mukavuuden
mukavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi mukavuudessa mukavuuksissa
elatiivi mukavuudesta mukavuuksista
illatiivi mukavuuteen mukavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mukavuudella mukavuuksilla
ablatiivi mukavuudelta mukavuuksilta
allatiivi mukavuudelle mukavuuksille
muut sijamuodot
essiivi mukavuutena mukavuuksina
translatiivi mukavuudeksi mukavuuksiksi
abessiivi mukavuudetta mukavuuksitta
instruktiivi mukavuuksin
komitatiivi mukavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mukavuude-
vahva vartalo mukavuute-
konsonantti-
vartalo
mukavuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan mukava vartalosta mukava- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

mukavuudenhalu, mukavuudenhaluinen, mukavuusalue, mukavuuslaitos, mukavuuslippu

Aiheesta muualla[muokkaa]