moukka
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
moukka (10)
- (käytökseltään) sivistymätön henkilö, tomppeli, pölkkypää, hölmö, ääliö
- Senkin, mokomakin moukka.
- (arkikieltä) shakissa: sotilas
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | moukka | moukat |
| genetiivi | moukan | moukkien (moukkain) |
| partitiivi | moukkaa | moukkia |
| akkusatiivi | moukka; moukan | moukat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | moukassa | moukissa |
| elatiivi | moukasta | moukista |
| illatiivi | moukkaan | moukkiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moukalla | moukilla |
| ablatiivi | moukalta | moukilta |
| allatiivi | moukalle | moukille |
| Muut | ||
| essiivi | moukkana | moukkina |
| translatiivi | moukaksi | moukiksi |
| abessiivi | moukatta | moukitta |
| instruktiivi | – | moukin |
| komitatiivi | – | moukkine- + omistusliite |
Idiomit [muokkaa]
- moukan tuuri odottamaton, hyvä onni
