moinen

Wikisanakirjasta
Katso myös: -moinen, -möinen

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

moinen (38) (ei vertailuasteita)

  1. sellainen, senkaltainen (epätavallisessa tai kielteisessä mielessä)
    Moinen käytös tulkittaisiin täällä jo epäkohteliaaksi.
    Nykyisissä tietokoneissa ei ole moista rajoitusta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmoi̯nen/
  • tavutus: moi‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi moinen moiset
genetiivi moisen moisten
moisien
partitiivi moista moisia
akkusatiivi moinen; moisen moiset
sisäpaikallissijat
inessiivi moisessa moisissa
elatiivi moisesta moisista
illatiivi moiseen moisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi moisella moisilla
ablatiivi moiselta moisilta
allatiivi moiselle moisille
muut sijamuodot
essiivi moisena moisina
translatiivi moiseksi moisiksi
abessiivi moisetta moisitta
instruktiivi moisin
komitatiivi moisine

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • moinen Kielitoimiston sanakirjassa