mitra

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Mitra Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mitra (9)[1]

  1. eräs kirkollinen päähine, ulkoasultaan erilainen läntisen ja itäisen kirkon välillä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmit̪rɑ/
  • tavutus: mit‧ra

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mitra mitrat
genetiivi mitran mitrojen
(mitrain)
partitiivi mitraa mitroja
akkusatiivi mitra;
mitran
mitrat
sisäpaikallissijat
inessiivi mitrassa mitroissa
elatiivi mitrasta mitroista
illatiivi mitraan mitroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mitralla mitroilla
ablatiivi mitralta mitroilta
allatiivi mitralle mitroille
muut sijamuodot
essiivi mitrana mitroina
translatiivi mitraksi mitroiksi
abessiivi mitratta mitroitta
instruktiivi mitroin
komitatiivi mitroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mitra-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mitra Kielitoimiston sanakirjassa

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mitra f. (monikko mitre[luo])

  1. mitra (usk. päähine)

Substantiivi[muokkaa]

mitra m.

  1. konepistooli

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9