miinoittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
miinoittaminen (38)
- teonnimi verbistä miinoittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | miinoittaminen | miinoittamiset |
| genetiivi | miinoittamisen | miinoittamisten miinoittamisien |
| partitiivi | miinoittamista | miinoittamisia |
| akkusatiivi | miinoittaminen; miinoittamisen |
miinoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | miinoittamisessa | miinoittamisissa |
| elatiivi | miinoittamisesta | miinoittamisista |
| illatiivi | miinoittamiseen | miinoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | miinoittamisella | miinoittamisilla |
| ablatiivi | miinoittamiselta | miinoittamisilta |
| allatiivi | miinoittamiselle | miinoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | miinoittamisena (miinoittamisna) |
miinoittamisina |
| translatiivi | miinoittamiseksi | miinoittamisiksi |
| abessiivi | miinoittamisetta | miinoittamisitta |
| instruktiivi | – | miinoittamisin |
| komitatiivi | – | miinoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | miinoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
miinoittamis- | |