miina

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Miina


Wikipedia
Katso myös artikkeli Miina Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

miina (1)

Substantiivi[muokkaa]

miina (9)

  1. maastoon tai vesistöön asetettava taisteluväline, joka räjähtää herätteestä
  2. (biologia) miinaajaperhosen toukan lehden pintakerrosten väliin tekemä käytävä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈmiːnɑ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi miina miinat
genetiivi miinan miinojen
(miinain)
partitiivi miinaa miinoja
akkusatiivi miina; miinan miinat
Sisäpaikallissijat
inessiivi miinassa miinoissa
elatiivi miinasta miinoista
illatiivi miinaan miinoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi miinalla miinoilla
ablatiivi miinalta miinoilta
allatiivi miinalle miinoille
Muut
essiivi miinana miinoina
translatiivi miinaksi miinoiksi
abessiivi miinatta miinoitta
instruktiivi miinoin
komitatiivi miinoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]