metku

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

metku (1)

  1. ovela tai ilkikurinen kolttonen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmet̪ku/
  • tavutus: met‧ku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi metku metkut
genetiivi metkun metkujen
partitiivi metkua metkuja
akkusatiivi metku;
metkun
metkut
sisäpaikallissijat
inessiivi metkussa metkuissa
elatiivi metkusta metkuista
illatiivi metkuun metkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi metkulla metkuilla
ablatiivi metkulta metkuilta
allatiivi metkulle metkuille
muut sijamuodot
essiivi metkuna metkuina
translatiivi metkuksi metkuiksi
abessiivi metkutta metkuitta
instruktiivi metkuin
komitatiivi metkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo metku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • metku Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

metku

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivi sanasta metak
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivi sanasta metak
  3. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivi sanasta metak