meinannut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
meinannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä meinata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | meinannut | meinanneet |
| genetiivi | meinanneen | meinanneiden meinanneitten |
| partitiivi | meinannutta | meinanneita |
| akkusatiivi | meinannut; meinanneen | meinanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | meinanneessa | meinanneissa |
| elatiivi | meinanneesta | meinanneista |
| illatiivi | meinanneeseen | meinanneisiin meinanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | meinanneella | meinanneilla |
| ablatiivi | meinanneelta | meinanneilta |
| allatiivi | meinanneelle | meinanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | meinanneena | meinanneina |
| translatiivi | meinanneeksi | meinanneiksi |
| abessiivi | meinanneetta | meinanneitta |
| instruktiivi | – | meinannein |
| komitatiivi | – | meinanneine |