meikkaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
meikkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä meikata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | meikkaava | meikkaavat |
| genetiivi | meikkaavan | meikkaavien (meikkaavain) |
| partitiivi | meikkaavaa | meikkaavia |
| akkusatiivi | meikkaava; meikkaavan | meikkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | meikkaavassa | meikkaavissa |
| elatiivi | meikkaavasta | meikkaavista |
| illatiivi | meikkaavaan | meikkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | meikkaavalla | meikkaavilla |
| ablatiivi | meikkaavalta | meikkaavilta |
| allatiivi | meikkaavalle | meikkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | meikkaavana | meikkaavina |
| translatiivi | meikkaavaksi | meikkaaviksi |
| abessiivi | meikkaavatta | meikkaavitta |
| instruktiivi | – | meikkaavin |
| komitatiivi | – | meikkaavine |