maku

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maku (1-D)

  1. ruoan tiettyjen kemikaalien aiheuttama ärsyke, joka aistitaan makuaistilla
  2. esteettinen mieltymys vaatteiden, ruoan tai muun vastaavan suhteen
    Moraalikäsitykset vaikuttavat esteettiseen makuun.
  3. (kuvaannollisesti) mielekkyys
    Tuomaripelin vuoksi kilpailusta meni maku.
  4. (kuvaannollisesti) vaikutelma
    Tuomaripelin vuoksi kilpailusta jäi paha maku suuhun. = jäi huono vaikutelma
    Pörssissä välipäivän makua (taloussanomat)
  5. (kuvaannollisesti) arvostelukyky
    Itse teksti on värikästä, äärimmäisen provosoivaa ja ehkä myös huonoa makua osoittavaa kieltä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi maku maut
genetiivi maun makujen
(makuin)
partitiivi makua makuja
akkusatiivi maku; maun maut
Sisäpaikallissijat
inessiivi maussa mauissa
elatiivi mausta mauista
illatiivi makuun makuihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi maulla mauilla
ablatiivi maulta mauilta
allatiivi maulle mauille
Muut
essiivi makuna makuina
translatiivi mauksi mauiksi
abessiivi mautta mauitta
instruktiivi mauin
komitatiivi makuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

esimaku, jälkimaku, makuaine, makuaisti, makuaistimus, makuasia, makuhaitta, makuhermo, makunystyrä, makupala, makureseptori, makusilmu, makustella, makusuunta, makutottumus, makutuomari, makuvirhe, makuvivahde, sivumaku

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • päästä jnk. makuun – alkaa nauttia jostain
    • päästä viinan makuun
    • päästä vallan makuun