maagi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maagi (5)[1]

  1. (mytologia) tietäjä, taikuri

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑːgi/
  • tavutus: maa‧gi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maagi maagit
genetiivi maagin maagien
(maagein)
partitiivi maagia maageja
akkusatiivi maagi;
maagin
maagit
sisäpaikallissijat
inessiivi maagissa maageissa
elatiivi maagista maageista
illatiivi maagiin maageihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maagilla maageilla
ablatiivi maagilta maageilta
allatiivi maagille maageille
muut sijamuodot
essiivi maagina maageina
translatiivi maagiksi maageiksi
abessiivi maagitta maageitta
instruktiivi maagein
komitatiivi maageine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo maagi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

kreikan sanasta μάγος (magos); vanha kreikankieli 'magikos' "maagillinen", sanasta 'magos' "oppineiden ja papillisen luokan jäsen", vanhan persian 'magush' joka mahdollisesti indoeurooppaliesta kantakielestä 'magh' "olla kyvykäs, olla mahdillinen".

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • maagi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5