maaduttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
maaduttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä maaduttaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | maaduttanut | maaduttaneet |
genetiivi | maaduttaneen | maaduttaneiden maaduttaneitten |
partitiivi | maaduttanutta | maaduttaneita |
akkusatiivi | maaduttanut; maaduttaneen | maaduttaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | maaduttaneessa | maaduttaneissa |
elatiivi | maaduttaneesta | maaduttaneista |
illatiivi | maaduttaneeseen | maaduttaneisiin maaduttaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | maaduttaneella | maaduttaneilla |
ablatiivi | maaduttaneelta | maaduttaneilta |
allatiivi | maaduttaneelle | maaduttaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | maaduttaneena | maaduttaneina |
translatiivi | maaduttaneeksi | maaduttaneiksi |
abessiivi | maaduttaneetta | maaduttaneitta |
instruktiivi | – | maaduttanein |
komitatiivi | – | maaduttaneine |