möyriminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
möyriminen (38)
- se, että möyritään
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmøy̯riˌminen/
- tavutus: möy‧ri‧mi‧nen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | möyriminen | möyrimiset |
| genetiivi | möyrimisen | möyrimisten möyrimisien |
| partitiivi | möyrimistä | möyrimisiä |
| akkusatiivi | möyriminen; möyrimisen |
möyrimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | möyrimisessä | möyrimisissä |
| elatiivi | möyrimisestä | möyrimisistä |
| illatiivi | möyrimiseen | möyrimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | möyrimisellä | möyrimisillä |
| ablatiivi | möyrimiseltä | möyrimisiltä |
| allatiivi | möyrimiselle | möyrimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | möyrimisenä (möyrimisnä) |
möyrimisinä |
| translatiivi | möyrimiseksi | möyrimisiksi |
| abessiivi | möyrimisettä | möyrimisittä |
| instruktiivi | – | möyrimisin |
| komitatiivi | – | möyrimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | möyrimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
möyrimis- | |